tiistai 21. huhtikuuta 2009

Piazza Navona, Pantheon ja kirkkoja

Vatikaanista oli tarkoitus suunnistaa viheralueelle, jossa on kansallissankari Garibaldin muistomerkki. Sieltäkin kuulemma on komeat näkymät Rooman yli. Ajattelin että se on Trasteveren suunnassa, mutta Trasteverehän on pohjoisessa, se on työläiskaupunginosa, jossa myös iloja on tarjolla.

No, Vatikaanin porteilla alkoi olla puistonpenkit täynnä samanlaista porukkaa kuin Lieksassakin. Kävelin ohi ja yhden tunnelin läpi ja sitten Tiberin rantatietä etelään. Mutta eihän siitä sinne muistomerkille päässyt, kun välissä oli kaupunginmuuri. Muutamalla kujalla tuli sitten vastaan kyltti ”Villa Lante”, portista näytti pääsevän jonnekin puutarhaan tai sisäpihalle. Menin soittamaan portivartijan ovikelloa, sillä Villa Lantehan on suomalainen kulttuurintutkimuskeskus Roomassa. Mutta ei tämä vartija mitään siitä tiennyt, selitti vain että Suomen lähetystö on jossain siinä lähellä, mutta ei juuri siellä. No nyt ei kyllä sen laitoksen palveluja käytetä.

Hyppäsin bussiin ja ajoin pari pysäkinväliä, kun kadulla näkyi viitta ”Piazza Navona”. Olin siellä käynyt jo sunnuntaina sateella ja päätin tulla silloin takaisin poutasäällä. Matkalla tuli vielä vastaan sama baari jossa join silloin kahvit. Otin kuvan vastaisen varalle, maksoihan kahvi ja pulla siellä yhteensä vain 1,60 euroa.

Piazza Navonan ympäristö on pelkkiä pikkukujia. Suunnat menee heti sekaisin, mutta niin näkyy menevän muillakin turisteilla. Joka toisella vastaantulijalla on nimittäin kartta kädessä. Itse aukio on taulukauppiaiden ja piirtäjien miehittämä. Tämä katutaide vain tahtoo olla niin räikeää, että ei sitä viitsi vapaaehtoisesti katsella. Mutta yksi hyvä piirtäjä siellä oli. Koululaiset tungeksivat hänen ympärillään, kun hän teki mallista karikatyyrin viidessä minuutissa. Ja hinta oli vain viisi euroa. Ensin hän piirsi silmät, sitten suun ja posket ja viimeksi hiukset. Aukiolla tuli vastaan myös yksi gladiaattori. Olipa viittä vaille etten mennyt neuvomaan tietä Colosseumille. Niin orvon näköinen se siellä oli.

Seuraavaksi piti löytää Pantheon, antiikin Rooman kaikkien jumalten temppeli. Se on rakennus, jonka pituus, leveys ja korkeus ovat yhtä suuret. Löytyihän se lopulta, mutta sitä ennen ehdin käydä jo Minervan aukiolla olevassa kirkossa. Ulkoapäin se oli tavallisen talon näköinen, mutta sisältä valtavan hieno. Pantheonin kupoli on kuulemma vielä isompi kuin Pietarinkirkon. Mutta ei sitä sisällä huomannut. Temppeli on aikoinaan muutettu kirkoksi ja siksi säilynytkin. Nyt se on pelkkä turistinähtävyys.

Pantehonin jälkeen söin palapitsaa pikapizzeriassa. Samanlaisen palan olin syönyt ennen Vatikaaniakin. Yleensä katson semmoisen paikan, joka on täynnä paikallista väkeä, sieltä saa varmaasti parasta tavaraa edullisimmin. Nämä pitsat sattuivat kyllä aika mauttomia.

Kello oli jo yli neljä ja bussi lähtisi kuudelta. Karttaa piti taas tarkkaan tutkia että osasi mennä edes oikeaan suuntaan. Vastaan tuli seuraavaksi Jeesuksen kirkko, jossa oli todella komeat kattomaalaukset. Ovella oli kuvauskielto, mutta kun kaikki muutkin turistit sitä rikkoivat, päätin tehdä syntiä. Toinen rikkomus, johon olen täällä syyllistynyt on punaisia päin kävely. Sitä paikalliset harjoittavat yleisesti, mutta pitää olla tarkka, mihin väliin itsensä survoo. Autot ja vespat osaavat kyllä jalankulkijoita väistää, mutta ajavat joskus kovaa.

Melkein kirkon takana olikin Piazza Venezia. Siellä piti kuvata talo, jonka parvekkeelta Mussolini aikoinaan puheensa piti. Sitä taloa ei tosin mitenkään turisteille mainosteta. Minusta on kyllä väärin että koetetaan unohtaa kokonainen ajanjakso maan historiassa. Tai että itäeuroopan maat poistavat kaikki neuvostoajan muistomerkit ja symbolit. Siis turistista se tuntuu väärältä, jos olisin roomalainen, en kyllä minäkään Mussolinia haluaisi ensiksi vieraalle esitellä.

Ruokakaupassa vielä kävin ja espanjalaiset portaat kuvasin, nyt auringonvalossa. Bussimatkalla sateli vähän vettä, mutta illaksi jo selkeni.

Tänään tiistaina tekisi mieli katsella jotain puutarhaa, niitäkin täällä on. Ja jostain kun saisi ratikoiden ja bussien reittikartan, se säästäisi jalkoja. Pilvistä kuitenkin on ja tulee. Saattaa siis tulla museopäiväkin.


Sant'Angelon silta.

Halpa kuppila lähellä Sant'Angelon siltaa.

Kaunis suihkulähde yhdellä sisäpihalla.

Tällä kujalla oli vain antiikkihuonekalujen kunnostajia.

Vähän leveämpi katu.

Väsynyt matkamies Piazza Navonalla.

Piazza Navona, katutaiteen keskus.

Tämä oli taitava piirtäjä.

Eksynyt gladiaattori Piazza Navonalla.

Piazzan suihkulähteistä toinen.

Elävä vapaudenpatsas Piazza Navonalla.

Jokin Marian kirkko Minervan aukiolla.

Pantheon.

Pantheon edestä.

Pantheon sisältä.

Edellä nähty Marian kirkko ulkoa päin.

Jeesuksen kirkon keskilaiva.

Jeesuksen kirkon kupoli.

Jeesuksen kirkon kattomaalauksia.

Tämän talon parvekkeelta Mussolini kiihotti kansaa.

Espanjalaiset portaat auringonvalossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti